Laita onni kiertämään!

Tämän vuoden Ehkäisevänpäihdetyön viikon teema on ”onnea vahvistamassa”. Viikon teema haastaa jokaista pohtimaan millaista on omannäköinen hyvä elämä ja millaisia arkea rikastuttavia ja tukevia sosiaalisia yhteisöjä meillä on ympärillämme.

Olin ideoimassa yhdessä Työn Paikka –hankkeen kanssa työpajaa ja yhdeksi onnea vahvistavaksi tekijäksi nousi teema ” kohtaamalla onnelliseksi”. Mitä kohtaamalla onnelliseksi sitten tarkoittaa eri ihmisille? Yhtenä päivänä eräs ystäväni päätti tehdä kokeen ja hymyili jokaiselle kadulla vastaan tulevalle ihmisille. Osa ihmisistä meni hämilleen, mutta lopputulos oli hymyjä takaisin ja juttutuokioita ventovieraiden ihmisten kanssa. Tämä oikeastaan aika pieni ele laittoi hymyn kiertämään ja kenties tuona päivänä oli liikkeellä enemmän hymyileviä ihmisiä kaduilla, kuin myös kodeissa.

Kun ajattelee onnen vahvistamista, niin eikö silloin puhuta niistä arjen pienistä asioista ja teoista. Eikö silloin puhuta siitä, miten kohtaa toisen ihmisen. Olemmeko todella läsnä vai menemmekö jonkin suojamuurin tai roolin taakse ja emme kohtaa ihmistä ihmisenä jolloin aito kohtaaminen jää kokematta? Mikä sitten vahvistaa onnea? Sitä kukaan ei voi sanella kenenkään toisen puolesta, vaikka jokainen meistä voi miettiä millä keinoin voi löytää toisen ihmisen kanssa yhdessä onnellisuuden avaimia. Ja mitä onni sitten on? Elämään kuuluu monenlaisia vaiheita, eikä elämä ole aina yhtä voittokulkua ja onnea täynnä. Kenties onnen avain onkin siinä, että osaisi arvostaa juuri niitä arjen pieniä asioita ja löytää niistä avaimet onneen. Ymmärtää se, että osaa arvostaa sitä mitä elämässä on juuri sillä hetkellä hyvin ja vastoinkäymisetkin ovat osa ihmisen elämää. Vastoinkäymisten kautta osaa myös arvostaa hetkiä, kun on saavuttanut itselle asetettuja tavoitteita ja elämässä on jokin asia hyvin.

Käyn usein hämeenlinnalaisena Aulangon näkötornilla ja se on paikkana sellainen missä voin rentoutua ja mennä oman elämäni näköalapaikalle. Miten voisimme kaikki löytää sen oman elämämme näköalapaikan? Portaita voi olla joskus paljon, mutta myös toinen ihminen voi olla mukana kiipeämässä portaita yhdessä. Näkötornin ensimmäisellä etapilla avautuu jo kaunis maisema ja se rohkaisee menemään vielä lisää portaita ylös, kunnes maisema aukeaa joka suuntaan upeana. Joinain päivinä portaiden kiipeämien ei suju niin helposti, mutta toisina päivinä ei edes huomaa kun on jo päämäärässä. Työntekijänä voimme miettiä miten olla tukena asiakkaan kanssa löytämässä oman elämän näköalapaikkaa, vaikka kuinka tuntuisi siltä, etteivät voimat riittäisi ja tulevaisuus on täysin näköalaton. Kaikkia portaita ei tarvitse mennä kerralla. Eikä haittaa vaikka pitäisi mennä portaita takaisinkin päin, sillä portaat pysyvät siinä ja niitä on mahdollisuus mennä taas eteenpäin parempana päivänä.

Mietin myös sitä, miten ihmiset suhtautuvat päihde- tai mielenterveyden ongelmien kanssa painiskelevaan ihmiseen. Osataanko nähdä päihdeongelman lisäksi ihminen, jolla on aivan samoja unelmia ja haaveita kuin kenellä tahansa meistä. Vai leimaako yhteiskuntamme tai leimaavatko jopa työntekijät ihmisen johonkin kategoriaan tietyn ongelman takia? Osaammeko siis kohdata ihmisen ihmisenä vai näemmekö vain ihmisen, jolla on päihdeongelma tai mielenterveysongelma?

Koiran omistajana kohtaa päivittäin uusia tuttavuuksia. Yksi keskustelu vähän aikaa sitten jäi erityisesti mieleeni. Olin jättänyt koirani kaupan ulkopuolelle ja tullessani kaupasta ulos löysin koirani läheltä vanhemman miehen tukenaan keppi kädessä odottamassa koiran omistajaa. Hän alkoi kertoa omasta edesmenneestä koirastaan ja siitä, miten tulisi lähdettyä kävelylle jos olisi vielä koira. Mutta nykyään kunto on sellainen, ettei hän pystyisi enää ulkoiluttamaan koiraa. Tämä vanha mies tuntui kovin yksinäiseltä ja lähdimme kävelemään yhtä matkaa ja kuuntelin hänen tarinaansa. En päässyt kotiin suunnitellusti siihen aikaan kun olisi pitänyt ja jotkut kotityöt jäivät tekemättä. Kuljin kuitenkin hetken matkaa ventovieraan ihmisen seurassa ja tämän kävelytuokion jälkeen minulle jäi lopulta hyvä mieli. Uskon, että tällä kohtaamisella oli oma tärkeä merkityksensä niin minulle kuin tälle vanhemmalle herralle kävelykeppinsä kanssa. Hän sai mahdollisuuden jakaa tarinaansa ja olla hetken matkaa toisen ihmisen kanssa, eikä kulkea yksinään syksyn lehtien vuoraamaa tietä.

Toivon että voimme kaikki olla avoimia elämälle ja uusille kohtaamisille ja ymmärtää miten suuri merkitys kohtaamisella on. Aito kohtaaminen voi tehdä toisen ihmisen onnelliseksi ja laittaa onnellisuuden sitä kautta kiertämään. Ehkäisevän päihdetyön yksikkö on omalta osaltaan mukana vahvistamassa onnea viikon 45 tapahtumissa ja toivoo, että jokainen voi omalta osaltaan laittaa onnea kiertämään.

Jätä kommentti

css.php