Tunteita ja tuoksuja

Ennen juhannusta kesä on huumaavimmillaan. Kukkien väriloisto herättää eri aistit eloon. Valoisa aika laittaa huomaamaan asioita eri tavoin kuin talven pimeydessä… Kaikki kukkaset pistävät parastaan, kilpaille loistollaan huomiosta. Ihailemme upeaa pionia ja suloista orvokkia, elargonia tuo mieleen lapsuuden kesät mummolassa. Auringonkukat tekevät vasta tuloaan, mutta niiden värikkyys ja kauneus ei jää keneltäkään huomaamatta. Juhannusruusun aika on pian jo ohi, mutta ruusun puhkeaminen kukkaan on jokavuotinen tapaus.. Mehiläiset pörräävät tuoksusta huumaantuneena kauneimpien kasvien ympärillä.

Näinhän tämä on ihmiselämässäkin. Kuka arvostaa sitkeää voikukkaa, jota voi hyödyntää kuitenkin vaikka villojen värjäykseen? Kukaan ei halua olla ohdake, jota piikikkäänäkin pidetään. Joku meistä on värikäs auringonkukka, toinen ujo ja herkkä orvokki. Osa meistä haluaa olla kaunis juhannusruusu, valokeilassa edes hetken. Kukaan ei halua olla rikkaruoho, joka kitketään pois tilaisuuden tullen – haluamme näkyä, kuulua ja tuoksua!

Eräs asiakas totesi minulle kerran: ”Tiedätkö, en ole tehnyt elämässä mitään muuta kuin juonut. Ensin tuli juotua iloon ja sitten suruun – sen jälkeen kaikki tunnetilat ovat kelvanneet.” Hän oli halunnut olla värikäs auringonkukka, sen jälkeen muuttunut ohdakkeeksi.. Liian kauan juomisen syyksi kelpasi voikukan tungetteleva seura, pionin upea ulkomuoto, ja liian tiheä istutus. Vahvin vei aina ravinnon.

Luonto on viisas. Jokaisella kukkasella on tarkoituksensa. Asiakas, joka ei tiennyt muusta kuin juomisesta halusi jotakin muuta elämälleen. Hän päätti yrittää olla tulppaani. Siinä vasta sitkeä ja kaunis kukka .Koko kylmän talven jaksaa odottaa, että kevät tulee ja jopa vielä lumen peittäessä maan kaivaa itsensä ylös loistamaan!

Värikästä kesää kaikille – auringonkukille, ruusuille ja voikukille! Me kaikki olemme omalla tavallamme ainutlaatuisia ja tärkeitä. Välillä vaikka ohdakkeena.

Jätä kommentti

css.php