Lapsella on oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön

Tiistaina 20.11. vietetään jälleen Lapsen oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Asiakirja on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, joka luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Suomessa yleissopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä, pelkäämättä väkivaltaa ja riistoa. Vaikka maailmanlaajuisesti suomalaislasten oikeudet toki toteutuvat suhteellisen hyvin, meilläkin suuri joukko lapsia ja nuoria joutuu arjessaan kohtaamaan väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. poliisin tietoon tulee vuosittain runsaat parituhatta alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistunutta väkivallantekoa. Valtaosa näistä tapauksista jää tilastoinnin ulkopuolella, sillä poliisin tietoon tulee vain murto-osa esimerkiksi kodeissa tapahtuvasta väkivallasta. Vuositasolla poliisikin saa tietoonsa parituhatta alaikäisiin kohdistuvaa väkivallantekoa, joista noin kolmasosa tapahtuu omassa perheessä. Poliisin tietoon tulevaa perheissä tapahtuvaa väkivaltaa huomattavasti yleisempää on lievä kuritusväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulun vastajulkaistun tutkimuksen mukaan peräti viidennes vanhemmista arvioi lievän väkivallan olevan hyväksyttävää lasten kasvattamisessa. Perheväkivalta on edelleen merkittävä uhkatekijä lapsen tai nuoren kasvulle ja kehitykselle silloinkin, kun hän ei itse ole suoranaisesti väkivallan uhri. Väkivaltaa kasvuympäristössään todistamaan joutuvat lapset voivat oireilla esimerkiksi masentuneisuudella ja erilaisilla käytöshäiriöillä.

Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta erityisen huolestuttavaa on se, että lasten sijoituksiin kodin ulkopuolelle, mukaan lukien lasten huostaanottoihin, on jouduttu turvautumaan jatkuvasti enenevässä määrin. Myös lastensuojelun kaikkien asiakkuuksien määrä on jatkuvassa kasvussa: esimerkiksi vuonna 2010 lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 78 500 lasta ja nuorta. Tämä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lastensuojelun tarpeen taustalla ovat usein vanhempien mielenterveysongelmat tai päihteiden väärinkäyttö. Näin ollen aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja palveluiden saatavuuden takaaminen niitä tarvitseville ovat tärkeitä myös lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Aikuisten ongelmien tunnistamisen ja hoitamisen lisäksi palvelujärjestelmän on kyettävä huomioimaan lapset, joiden jommallakummalla vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Ottamalla lapset työskentelyn lähtökohdaksi, sukupolvelta toiselle herkästi siirtyvien ongelmien kierre voidaan katkaista. Hämeenlinnan seudulla vuosina 2010-2015 meneillään olevassa seudullisessa mielenterveys- ja päihdetyön toteuttamisohjelmassa asiaan on tartuttu asettamalla toimintakauden keskeiseksi tavoitteeksi lapsilähtöisen työotteen juurruttaminen koko palveluverkostoon.

Lapsen oikeuksien päivä näkyy tänä vuonna Hämeenlinnassa erityisen vahvasti erilaisten tapahtumien muodossa, koska kaupunki on vuoden 2012 ajan ollut UNICEFin kumppanuuskaupunki. Lapsiasiavaltuutetun lasten sivuilta löytyy lisää ideoita päivän juhlistamiseen.

Jätä kommentti

css.php