Kaksi yhden hinnalla?

Alkoholihaittakeskustelu kuuluu Suomen kesään yhtä varmasti kuin pitkät, valoisat yöt ja hyttyset. Viime päivinä terasseilla ja kesätapahtumissa lomatunnelmaan päässeitä suomalaisia on kuohuttanut sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.)  ehdotus ravintoloiden alkoholialennusten kieltämisestä (Aamulehti).  Räsäsen mukaan alennuksilla houkutellaan asiakkaita kuluttamaan enemmän alkoholia, ja siten ne lisäävät viinan aiheuttamia haittoja. Räsäsen mielestä asia tulee käsitellä perinpohjin syksyllä alkoholilain kokonaisuudistuksen työstämisen yhteydessä. Uusi alkoholilaki astuu näillä näkymin voimaan vuonna 2014. Tällä hetkellä alkoholialennuksia tarjotaan esimerkiksi eri kaupparyhmien kanta-asiakaskorttien omistajille, varusmiehille ja opiskelijoille.

Median pikaisesti tekemät terassigallupit näyttävät antavan Räsäsen ehdotukselle yleisesti tylyn tuomion. Alkoholialennusten kieltämistä haittojen vähentämiseen vedoten pidetään turhana holhoamisena: kohtuukuluttajaksi itsensä katsova Maija tai Matti Meikäläinen ei  tunnista alkoholin hinnanalennusten vaikutusta omaan alkoholinkäyttötapaan.

Asiantuntijoilta Räsäsen ehdotus kuitenkin saa laajalti kannatusta. Alkoholin saatavuuteen vaikuttaminen on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu tehokkaimmaksi tavaksi vähentää alkoholinkulutusta ja tätä kautta alkoholihaittoja. Hinnan sääntelyn ohella saatavuuden rajoittaminen tarkoittaa esimerkiksi markkinoinnin ja anniskeluaikojen rajaamista sekä alkoholielinkeinon tehokasta omavalvontaa mm. alkoholimyynnille asetettujen ikärajojen noudattamiseksi.

Hinta on kuitenkin erityisen keskeisessä asemassa väestön alkoholinkulutuksen suuntaajana. Esimerkiksi A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä toteaa, että alhainen hinta näyttää kannustavan ihmisiä juomaan enemmän.  Sillä on merkitystä myös maltillisesti juovien alkoholinkulutukseen. Kun kanta-asiakaskortilla saa pullon kuohuvaa kahden viinilasillisen hinnalla, työpäivän päälle sovittu ”yhdellä käyminen”  voi ”vahingossa” hyvinkin venähtää. Tätä ei meistä moni omalla kohdallaan kuitenkaan näe tai halua nähdä, vaan mieluummin tuomitsee kaikki rajoitukset ”kukkahattutätien vouhotukseksi”.

Mitä mieltä sinä olet?

8 kommenttia artikkeliin “Kaksi yhden hinnalla?”
  1. avatar teknopappa sanoo:

    Eiköhän nämä hinnan alennukset toimi houkuttimena, että ihmiset tulisivat sieltä kotinurkista juomasta sitä tallinnasta tuotua tuliais saitsia. Kyllähän Räsäsen pitäisi ennemminkin puuttua tähän Viron viina ralliin, joka syö kyllä Suomen ravintoloiden katteita. Suomen ravintola elämä on nykyaikana mennyt aivan perseelleen kun pappa muistelee entis aikoja -70 ja -80 lukuja niin sillon alkoi hulinat jo klo 19 ja oli päivätansseja yms. Kuinka on nyt kapakkaan mennään vasta puolen yön jälkeen lustin pitoon ja ollaan jo niin tuiterissa jo tullessaan. Ennen oli toisin kapakkaan tultiin aina selvistäpäin koska portsarit ovella kontrolloi sisääntulijoita.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Aamupäivää Aklinikka!
    Teknopapan mainitsema ongelma eli Viron tuonti on yksi iso haitta. Sattuneesta syystä olen käynyt monilla 60-vuotissynttäreillä, ja yleensä juhlajuomat on haettu pakulla Virosta. Palvelu pelaa: laatikoihin ei tarvitse ostajan koskea.
    Ravintolajuominen on mielestäni pienempi paha, koska se on kuitenkin valvottua. Ravintoloiden lähellä asuville asukkaille aamuyön mökeltävät ravintola-asiakkaat ovat ärsyttävä riesa.
    Millä suomalaiset sitten saataisiin juomaan ja käyttäytymään hillitymmin? Ei millään, mutta jotain voisi yrittää. Pitäisikö keskiolut siirtää Alkoon, ja pitäisikö Alkoja olla joka taajamassa? Auttaisiko se nuorison ja alaikäisten juomiseen? Viinan hinta on suhteellisen alhainen, eli oluiden ja mietojen viinien verotusta voisi keventää ja väkevien viinojen korottaa.
    No, hyvä puoli asiassa on, että töitä teillä piisaa iankaikkiaan t. Hessu K.

  3. avatar aklinikka sanoo:

    Kiitokset Teknopappa ja Hessu kommenteista, hyviä näkökulmia molemmilla! Sekä alkoholin matkustajatuonti että ravintolakäyttäytymisen muutokset (illanviettoon lähdetään vasta yömyöhään kunnon ”etkojen” jälkeen) ovat molemmat asioita, joita on ihan perusteltua pohtia Räsäsen ehdotuksen yhteydessä. Koska mikään yksittäinen toimenpide ei kuitenkaan taida suomalaisen humalahakuisen alkoholikulttuurin suuntaa nopeasti muuttaa, kaikki perustellut alkoholihaittojen vähentämisyritykset ovat erittäin tervetulleita! Myös Räsäsen ehdotus ravintoloiden alkoholialennusten rajoittamisesta ansaitsee siksi mielestäni yksityiskohtaista tarkastelua alkoholilain uudistuksen yhteydessä.

    Hinnanalennusten kieltämisen tapaanhan Räsänen taannoin ehdotti ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä, mikä vähentäisi (esimerkiksi poliisin kokemuksen mukaan) kaupunkien yöelämän alkoholiehtoisia haittoja. Kumpikaan mainituista ehdotuksista ei tietysti yksinään kääntäisi suomalaisten alkoholinkulutusta jyrkkään alamäkeen, mutta rinnan monien muiden vaikuttaviksi osoitettujen toimenpiteiden kanssa muutostakin voitaisiin saada aikaan! Onhan yhteiskunnassa samaan aikaan jatkuvasti keskustelua myös Hessun mainitsemasta oluen siirtämisestä Alkoon – tai ns. kakkosoluen tuomisesta markkinoille. Esimerkiksi näiden erityisesti vähittäismyyntiin kohdistuvien toimien toteutuminen rinnan ravintolaelämän tiukennusten kanssa saattaisi jo tuoda näkyvää muutosta, vai mitä luulette?

    Toisaalta tärkeää on koko kulttuurisen ilmapiirin muuttaminen vähemmän humaltumista ihannoivaan suuntaan, mutta ehkäpä tämä muutos luontevimmin seuraa vasta lakiuudistusten vanavedessä… jos ajatellaan esimerkiksi tupakointia, on helposti nähtävissä, miten tiukentunut lainsäädäntö on muuttanut koko yhteiskunnallisen ilmapiirimme hyvin tupakkavastaiseksi. Mahtaako alkoholin kohdalla käydä samoin, jää nähtäväksi!

  4. avatar teknopappa sanoo:

    Minusta ilmapiiri on muuttumassa ainakin nuorten keskuudessa ei humaltumista ihannoivaan suuntaan. Olen havainnut sen omien lasteni kautta, kun vertaan sitä omaan aikaani. Kaverit käyvät toistensa luona kyläilemässä niin isän baari kaappi pysyy koskemattomana, mutta kuinka oli ennen pirskeet pystyyn ja nelos olutta juotiin ja kun olut loppu niin isän baari kaapille. Nykyään nuoriso keskustelee selvin päin, pelaa ja katselee DVD juovat limua/energia juomia. Minusta on hienoa että nykyajan nuoriso tutustuu toisiinsa selvin päin vain näissä nuorissa on tulevaisuutta. Minusta tutustuminen toiseen sukupuoleenkin on selvinpäin hauskempaa kuin hirmukännissä 70/80-luvulla luulen että se tulee tulevaisuuden avioerotilastoissakin näkymään. Olen edelleen Räsäsen kanssa samoilla linjoilla että kapakat kiinni ajoissa (klo1 viimeistään pubit klo24) tällöin ihmiset aloittaisivat juhlimisen hyvissä ajoin alku illasta. Tämän myötä myös ihmiset olisivat terveempiä ja työkuntoisempiakin.

  5. avatar aklinikka sanoo:

    Nuorten asenteet ovat tosiaan muuttuneet 2000-luvulla ainakin jossain määrin aiempaa alkoholivastaisemmiksi – Teknopapan omien lastensa kohdalla tekemä havainto näkyy myös tutkimuksissa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys vuodelta 2011 (Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011) osoittaa koko 2000-luvun kestäneen myönteinen kehityksen edelleen jatkuvan alle 18-vuotiaiden nuorten osalta; raittius on yleistynyt ja humalajuominen vähentynyt alaikäisten nuorten keskuudessa. Erityisen positiivista on raittiiden osuuden lisääntyminen kaikkein nuorimpien, 12-14-vuotiaiden kyselyyn vastaajien joukossa. 18-vuotta täyttäneiden kohdalla positiivinen kehitys näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, eikä 16-18-vuotiaiden raittiiden nuorten osuuskaan vielä kovin korkea ole.

    Nuorten asenteita ja alkoholinkäyttöön liitettyjä merkityksiä on tutkittu melko paljon erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnassa selvitettiin viime vuonna 12-18-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia vanhempien alkoholinkäytöstä. Kyselyn perusteella vanhempien juominen haittaa nuorta erityisesti silloin, jos luvatusta ja sovitusta ei pidetä juomisen takia kiinni. Myöskään humalajuomista kotioloissa nuoret eivät katso hyvällä. Peräti neljännes kyselyyn vastanneista nuorista kuitenkin kertoo kokeneensa vanhemman tai muun kotona asuvan aikuisen juomiseen liittyviä haittoja ainakin joskus. Aiheesta tarkemmin voi lukea esim. Yhteiskuntapolitiikan numerosta 2/2012, jossa Minna Ilva ja Janne Takala analysoivat kyselyn tuloksia.

    Nuorten alkoholiasenteista kiinnostuneiden kannattaa vilkaista myös tätä Preventiimin julkaisua

Jätä kommentti

css.php